Kuinka vastuuketju säilyy, kun tekoälyyn ei voi luottaa?
Edellisessä kirjoituksessa argumentoin, että Tekoäly-Sokrates jäi historiaan ennen kuin ehti syntyä, ja että opiskelijan todellinen kilpailuetu työelämässä rakentuu hänen itse kouluttamansa AI-työläisten parven varaan. Nämä ajatukset kumpusivat omista kokemuksistani. Siirryn tässä osassa hieman spekulatiivisempaan ja akateemisempaan pohdintaan. Edellinen asetelma jättää yhden kysymyksen auki: kun opiskelija allekirjoittaa oppimistehtävän, jossa puolet sisällöstä on syntynyt mallin tuottamana, kuka…
Read more
Näkymä tekoälystä oppimisen tukena kohdistuu liian ilmeiseen
Olen koodaillut ilta- ja viikonlopputöinäni erilaisia verkkopalveluita muutamille startupeille menneinä vuosina. Työnprosessini muuttui parisen vuotta sitten, jolloin otin käyttöön kielimalleilla tuettuja kehitysympäristöjä. Ne toimivat vähän kuin Word-tekstinkäsittelyohjelma, ehdottaen kielioppivirheiden korjaamista ja tietoturvallisempia rakenteita. Lopputuloksena oli nopeammin virheettömämpää koodia. Olin tyytyväinen. Puoli vuotta sitten siirryin käyttämään Claude code -ympäristöä ja agenttiparvea. Olen tehnyt kaupallisia ohjelmia vuodesta…
Read more
Kuka saa yksityiset toimijat investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen?
Pääministerin johtama tutkimus ja innovaationeuvosto lausui 24.1.2024 lehdistötiedotteessaan, että tutkimus ja kehitys panostusten onnistuminen on erittäin tärkeää ja olennaista on, että julkiset T&K-investoinnit synnyttävät tuloksia ja vahvistavat Suomen taloutta. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomen T&K-menot ovat 4 % BKT:sta. Tilastokeskus määrittelee tutkimuksen ja kehittämisen seuraavasti: ”Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan yleisesti luovaa ja systemaattista…
Read more
Syväsukellus osaamiseen ja pintaliitoa lunttaamalla?
Juttelin kollega Jaakon kanssa syvällisiä. Hän kysyi mitä ajattelen tekoälyn käytöstä lunttaamiseen. Otimme vuonna 2018 käyttöön tekoälymallien luomiseen hyvin soveltuvan supertietokoneen. Vihkiäisissä pianisti esitti generatiivisella tekoälymallilla koneen tuottaman ”Beethovenin” uuden pianokappaleen. Se perustui tietynlaiseen kielimalliin, johon kirjoitetun kielen asemasta oli syötetty Beethovenin tuotanto. Ulos tuli nuotinnos, joka kuulosti oikealta, mutta oli pohjimmiltaan ohjattua satunnaisuutta. Sanomamme…
Read more
Osaamisen kartuttamisesta ja sen tunnistamisesta
Kun olin päättänyt väitellä, oli edessä opintojeni kokoaminen tutkinnoksi. Tämä tapahtui aikana, jolloin oli mahdollista etsiä omaa polkua nykyistä paljon pidempään. Oli suorittanut noin 300 opintoviikkoa sekalaisia opintoja niin pääaineitteni fysiikan ja teoreettisen fysiikan, kuin yleisemmin kiinnostaneiden tietotekniikan ja tähtitieteen aloilta. Tutkintoon vaadittiin laudatur, cumlaudeapprobatur ja approbatur kokonaisuudet. Siispä ensimmäinen fysikkasta, toinen teoreettisesta fysiikasta ja…
Read more