Valta liikkuu, vastuu jää paikalleen
Edellisessä blogini kirjoituksessa (Kuinka vastuuketju säilyy, kun tekoälyyn ei voi luottaa?) kirjoitin vastuuvelvollisuuden ketjusta käytettäessä kielimalleja korkeakoulukonteksissa. Sen lähtökohtana oli hahmotella oppijan ja korkeakoulun välistä suhdetta ja sitä, kuinka otamme tekoälynmallien roolin osaksi opettamista ja oppimista. Näistä teemoista keskustelua pitää jatkaa, mutta seuraavaksi pureudun tekoälyn rooliin päätöksenteossa. Vastuuketjun katkeaminen näkyy nimittäin vielä akuutimmin korkeakoulujen, julkishallinnon…
Read more
Kuinka vastuuketju säilyy, kun tekoälyyn ei voi luottaa?
Edellisessä kirjoituksessa argumentoin, että Tekoäly-Sokrates jäi historiaan ennen kuin ehti syntyä, ja että opiskelijan todellinen kilpailuetu työelämässä rakentuu hänen itse kouluttamansa AI-työläisten parven varaan. Nämä ajatukset kumpusivat omista kokemuksistani. Siirryn tässä osassa hieman spekulatiivisempaan ja akateemisempaan pohdintaan. Edellinen asetelma jättää yhden kysymyksen auki: kun opiskelija allekirjoittaa oppimistehtävän, jossa puolet sisällöstä on syntynyt mallin tuottamana, kuka…
Read more
Näkymä tekoälystä oppimisen tukena kohdistuu liian ilmeiseen
Olen koodaillut ilta- ja viikonlopputöinäni erilaisia verkkopalveluita muutamille startupeille menneinä vuosina. Työnprosessini muuttui parisen vuotta sitten, jolloin otin käyttöön kielimalleilla tuettuja kehitysympäristöjä. Ne toimivat vähän kuin Word-tekstinkäsittelyohjelma, ehdottaen kielioppivirheiden korjaamista ja tietoturvallisempia rakenteita. Lopputuloksena oli nopeammin virheettömämpää koodia. Olin tyytyväinen. Puoli vuotta sitten siirryin käyttämään Claude code -ympäristöä ja agenttiparvea. Olen tehnyt kaupallisia ohjelmia vuodesta…
Read more
Syväsukellus osaamiseen ja pintaliitoa lunttaamalla?
Juttelin kollega Jaakon kanssa syvällisiä. Hän kysyi mitä ajattelen tekoälyn käytöstä lunttaamiseen. Otimme vuonna 2018 käyttöön tekoälymallien luomiseen hyvin soveltuvan supertietokoneen. Vihkiäisissä pianisti esitti generatiivisella tekoälymallilla koneen tuottaman ”Beethovenin” uuden pianokappaleen. Se perustui tietynlaiseen kielimalliin, johon kirjoitetun kielen asemasta oli syötetty Beethovenin tuotanto. Ulos tuli nuotinnos, joka kuulosti oikealta, mutta oli pohjimmiltaan ohjattua satunnaisuutta. Sanomamme…
Read more
Osaamisen kartuttamisesta ja sen tunnistamisesta
Kun olin päättänyt väitellä, oli edessä opintojeni kokoaminen tutkinnoksi. Tämä tapahtui aikana, jolloin oli mahdollista etsiä omaa polkua nykyistä paljon pidempään. Oli suorittanut noin 300 opintoviikkoa sekalaisia opintoja niin pääaineitteni fysiikan ja teoreettisen fysiikan, kuin yleisemmin kiinnostaneiden tietotekniikan ja tähtitieteen aloilta. Tutkintoon vaadittiin laudatur, cumlaudeapprobatur ja approbatur kokonaisuudet. Siispä ensimmäinen fysikkasta, toinen teoreettisesta fysiikasta ja…
Read more