Kuka saa yksityiset toimijat investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen?
Pääministerin johtama tutkimus ja innovaationeuvosto lausui 24.1.2024 lehdistötiedotteessaan, että tutkimus ja kehitys panostusten onnistuminen on erittäin tärkeää ja olennaista on, että julkiset T&K-investoinnit synnyttävät tuloksia ja vahvistavat Suomen taloutta. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomen T&K-menot ovat 4 % BKT:sta. Tilastokeskus määrittelee tutkimuksen ja kehittämisen seuraavasti: ”Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan yleisesti luovaa ja systemaattista…
Read more
Tohtoripilotin toiveista ja tutkijakoulutuksen nykytilanteesta – Kohti korkeakouluvisiota
Suomalaisten yliopistojen kansainväliset ranking-mittarit ovat pääosin luisussa alaspäin. Miksi näin? Eikö tutkimukseen, kansainväliseen verkostoitumiseen osoitetut kasvaneet investoinnit ole onnistuneet? Olemmeko löytäneet parhaat väitöstyöntekijät Suomesta ja maailmalta tekemään vaikuttavaa tutkimusta, vai olisiko aika miettiä mihin meidän tulisi kohdentaa panoksemme? Vaikuttavuus ja rahoitus Valmistelin esitystä korkeakoulujen tulevaisuudesta. Tässä työssä opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) mainio tietokanta vipunen.fi kaikille…
Read more
Korkeakoulujen tulevaisuuden kehityssuunnista
Keskusteluissa korkeakoulujen (jatkossa yliopistot ja korkeakoulut) kollegojen kanssa tulevaisuudesta tiivistyi ajatukset nelikenttään. Siinä toisena akselina on markkinavetoisuus-valtiojohtoisuus ja toisena yhteistyö-hajaantuminen. Tässä kirjoituksessa tarkastelen tilannetta ainoastaan opetuksen näkökulmasta. Valtiojohtoisuudella tarkoitetaan ohjausmekanismia, jossa lain, asetusten ja säädösten kautta ohjataan korkeakoulujen toimintaa. Tässä mekanismissa esimerkiksi säädellään kriteeristöä uusien koulutusvastuiden tai rahoituskelpoisuuksien kautta. Markkinavetoisuudella tarkoitetaan tässä kysyntäpohjaista kehittämistä, jossa regulaation…
Read more
Tohtoripilotti ja sen vaikutuksen arviointi
Oma polkuni on liikkunut akateemisen ja elinkeinoelämän rajapinnassa. Kipinä yrittäjyyteen syttyi aikaisin, jo peruskoulussa. Väitöskirja ja myöhemmin kauppatieteen tutkinto antoi hyvän pohjan työskennellä teollisuudessa, jonka oppeja on ollut hyvä tuoda takaisin yliopistoon ja myöhemmin nykyiseen työhöni ammattikorkeakouluissa. Kiitollinen saan olla sille, että opintojeni aikaan sain löytää rauhassa oman polkuni, vaikka se väitöksen jälkeen veikin pois…
Read more
Syväsukellus osaamiseen ja pintaliitoa lunttaamalla?
Juttelin kollega Jaakon kanssa syvällisiä. Hän kysyi mitä ajattelen tekoälyn käytöstä lunttaamiseen. Otimme vuonna 2018 käyttöön tekoälymallien luomiseen hyvin soveltuvan supertietokoneen. Vihkiäisissä pianisti esitti generatiivisella tekoälymallilla koneen tuottaman ”Beethovenin” uuden pianokappaleen. Se perustui tietynlaiseen kielimalliin, johon kirjoitetun kielen asemasta oli syötetty Beethovenin tuotanto. Ulos tuli nuotinnos, joka kuulosti oikealta, mutta oli pohjimmiltaan ohjattua satunnaisuutta. Sanomamme…
Read more
Osaamisen kartuttamisesta ja sen tunnistamisesta
Kun olin päättänyt väitellä, oli edessä opintojeni kokoaminen tutkinnoksi. Tämä tapahtui aikana, jolloin oli mahdollista etsiä omaa polkua nykyistä paljon pidempään. Oli suorittanut noin 300 opintoviikkoa sekalaisia opintoja niin pääaineitteni fysiikan ja teoreettisen fysiikan, kuin yleisemmin kiinnostaneiden tietotekniikan ja tähtitieteen aloilta. Tutkintoon vaadittiin laudatur, cumlaudeapprobatur ja approbatur kokonaisuudet. Siispä ensimmäinen fysikkasta, toinen teoreettisesta fysiikasta ja…
Read more