Tohtoripilotti ja sen vaikutuksen arviointi

Oma polkuni on liikkunut akateemisen ja elinkeinoelämän rajapinnassa. Kipinä yrittäjyyteen syttyi aikaisin, jo peruskoulussa. Väitöskirja ja myöhemmin kauppatieteen tutkinto antoi hyvän pohjan työskennellä teollisuudessa, jonka oppeja on ollut hyvä tuoda takaisin yliopistoon ja myöhemmin nykyiseen työhöni ammattikorkeakouluissa. Kiitollinen saan olla sille, että opintojeni aikaan sain löytää rauhassa oman polkuni, vaikka se väitöksen jälkeen veikin pois akatemiasta. Niin ikään kiitollinen olen myös siitä, että akatemia otti minut takaisin hellään huomaansa teollisuudessa viettämäni ajan jälkeen.

Suurin oppi on kuitenkin ollut se, että tekeminen ja innostuminen asioista kantaa. Sattuma ja ympäristö viimekädessä ohjaa luo sen polun, jolla on mahdollisuus kulkea ja kasvaa. Näin myös väitöstyössä. Ympäristö on yliopiston kulttuurin tuotos, ja sattuman avaamia mahdollisuuksia kerätä olemalla avoin kohtaamisille. Tätä mietin ajatellessani sitä, miten korkeakoulujärjestelmäämme kehitetään.

Korkeakoulujärjestelmämme rahoitus painottaa yliopistoissa luotavan tutkimuksellisen uuden tiedon tuottamista. Vuonna 2023 perusrahoitus oli 1.999M€ ja lisäksi tutkimusta tuettiin Suomen akatemian 516,6M€:n rahoituksella. Haasteena on ollut uuden tutkimustiedon siirtyminen käytäntöön. Tämä näkyy siinä, ettei Suomi ole kyennyt nostamaan esimerkiksi bruttokansantuotetta, tai eräitä muita kansantalouden suorituskykymittareita pian 15 vuoteen – toisin kuin verrokkimaat. Tähän halutaan parannus tukemaan 255M€ lisäinvestoinnilla tohtorikoulutusta. Tämä lisää tuhannella paikalla tohtorikoulutettavien aloituspaikkoja. Viime vuonna aloituspaikkoja oli 3.063. 

Yliopisto on työyhteisönä hyperkilpailullinen. Harvassa on ne tehtävät, joissa pystytään tekemään pitkäjänteistä työtä ilman, että julkaisutoiminnalla osoitat olevasi maailman huippujen joukossa. Tähän myös kannustetaan mittaamalla julkaisuindeksejä tai tutkimuksesi keräämää rahoituspottia. Väistämättä ympäristö viimeistään väitöskirjavaiheessa ohjaa myös opettamaan ja oppimaan tämän toimintaympäristön toimintalogiikan. Tämä näkyy myös tohtoreiden työllistymisen profiilissa.

Vuosina 2019-2021 valmistuneista työllistyneistä 3.987 tohtorista 4% työllistyi omaan yritykseen, 25% työllistyi joko yksityiseen yritykseen tai valtionyhtiöön ja loput julkiselle sektorille. Yliopistoihin työllistyneiden osuus oli 37%. Työelämän ulkopuolelle jäi 636 tohtoria, joista osa jatkoi opiskeluja, osa jäi töitä vaille. Lisäksi heistä 597 muutti pois maasta. Vuosittainen yksityiselle sektorille työllistyi keskimäärin 386 tohtoria.

Panostus työelämätarvelähtöiseen koulutukseen on tärkeä. Toivotaan, että jatkossa tohtorikoulutettujen osuus kasvaa merkittävästi yksityisellä sektorilla sekä heidän osaamisensa kautta syntyvä panos parantaa mm. bruttokansantuotetta merkittävästi. Tämä tapahtuu kuitenkin viiveellä, sillä koulutus on pilotin mukaisesti kolmivuotinen ja tyypillisesti tutkimuksesta liiketoimintaan siirtyvien innovaatioiden onnistuminen on prosentin luokkaa, sekä aikajänne pikemmin kymmenen kuin viisi vuotta. Onkin selvää, ettei tämä panostus jää kolmen vuoden mittaiseksi, sillä koulutuksen ympärille syntyvä ohjaaminen, uuden tyyppisen yhteistyön opettelu sekä yksinkertaisesti liian lyhyt aikajänne käytännössä pakottavat jatkamaan tätä pilottia myös seuraavien vuosien ajan.

Jos työelämälähtöisyyteen halutaan panostaa pitäisi johtaa myös kulttuurin muutosta. Sen tulisi tukea opetuksen ja toiminnan kehittymistä sellaiseksi, että työelämälähtöisyys nousisi ymmärretyksi tavoitteeksi ja pitkäjänteisesti kehittyväksi eläväksi tavoitteeksi on hidas prosessi, jossa toiset yliopistot ovat toisia pidemmällä. Ilman tätä muutosjohtamista sattuma on suurin edelleen ajuri löytää mahdollisuuksia akatemian ulkopuolelta.

Panostus tutkimukseen on tärkeää ja välttämätöntä. Sen vaikuttavuuden arviointi on vielä välttämättömämpään, eteenkin kun panostukset on suunnattu työelämää kehittämään. Tohtoriohjelman vuosittaisen panostuksen (85M€/a) vaihtoehtoiskustannuksena on noin kuuden pienimmän työelämälähtöisen ammattikorkeakoulun (Arcada, Centria, Diak, Humak, KAMK, VAMK) vuosittaista perusrahoitusta (yht. 89M€/a). Näistä valmistui yhteensä 6.240 tutkintoa viime vuonna. Kun olemme kutistuvien ikäluokkien puristuksessa, leikkauksia tulee tehdä myös koulutuksen tarjonnan laajuuteen. Valinnan siitä mihin ne kohdistuvat olisi hyvä perustua tietoon. Tohtoripilotti ansaitsee ainakin yhden väitöstyön vaikuttavuudestaan.

Oma polkuni on kulkenut tehtävien kautta, joissa olen kokenut voivani mahdollistaa vaikuttavuuden synnyn. Joskus se on ollut uuden tiedon tuottamista, joskus tieteen soveltamista ja nykyisin oppimisen ja asiantuntijuuden kasvamisen mahdollistamista. En olisi varmasti onnistunut yhdessäkään tehtävässä ilman, että se olisi tuntunut omalta ja innostavalta. Toivotaan, että loistavat tohtoriopiskelijat löytävät tämän uuden instrumentin kautta kanavan työelämän kehittämiseen ja edistämiseen, työllistymiseen ja Suomeen jäämiseen. Tätä tarvitsemme Suomena.

25.2.2024 / Matti