Avainsana: korkeakoulu

Edellisessä blogini kirjoituksessa (Kuinka vastuuketju säilyy, kun tekoälyyn ei voi luottaa?) kirjoitin vastuuvelvollisuuden ketjusta käytettäessä kielimalleja korkeakoulukonteksissa. Sen lähtökohtana oli hahmotella oppijan ja korkeakoulun välistä suhdetta ja sitä, kuinka otamme tekoälynmallien roolin osaksi opettamista ja oppimista. Näistä teemoista keskustelua pitää jatkaa, mutta seuraavaksi pureudun tekoälyn rooliin päätöksenteossa. Vastuuketjun katkeaminen näkyy nimittäin vielä akuutimmin korkeakoulujen, julkishallinnon…
Read more

Edellisessä kirjoituksessa argumentoin, että Tekoäly-Sokrates jäi historiaan ennen kuin ehti syntyä, ja että opiskelijan todellinen kilpailuetu työelämässä rakentuu hänen itse kouluttamansa AI-työläisten parven varaan. Nämä ajatukset kumpusivat omista kokemuksistani. Siirryn tässä osassa hieman spekulatiivisempaan ja akateemisempaan pohdintaan. Edellinen asetelma jättää yhden kysymyksen auki: kun opiskelija allekirjoittaa oppimistehtävän, jossa puolet sisällöstä on syntynyt mallin tuottamana, kuka…
Read more

Olen koodaillut ilta- ja viikonlopputöinäni erilaisia verkkopalveluita muutamille startupeille menneinä vuosina. Työnprosessini muuttui parisen vuotta sitten, jolloin otin käyttöön kielimalleilla tuettuja kehitysympäristöjä. Ne toimivat vähän kuin Word-tekstinkäsittelyohjelma, ehdottaen kielioppivirheiden korjaamista ja tietoturvallisempia rakenteita. Lopputuloksena oli nopeammin virheettömämpää koodia. Olin tyytyväinen. Puoli vuotta sitten siirryin käyttämään Claude code -ympäristöä ja agenttiparvea. Olen tehnyt kaupallisia ohjelmia vuodesta…
Read more

Pääministerin johtama tutkimus ja innovaationeuvosto lausui 24.1.2024 lehdistötiedotteessaan, että tutkimus ja kehitys panostusten onnistuminen on erittäin tärkeää ja olennaista on, että julkiset T&K-investoinnit synnyttävät tuloksia ja vahvistavat Suomen taloutta. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomen T&K-menot ovat 4 % BKT:sta. Tilastokeskus määrittelee tutkimuksen ja kehittämisen seuraavasti: ”Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan yleisesti luovaa ja systemaattista…
Read more

Suomalaisten yliopistojen kansainväliset ranking-mittarit ovat pääosin luisussa alaspäin. Miksi näin? Eikö tutkimukseen, kansainväliseen verkostoitumiseen osoitetut kasvaneet investoinnit ole onnistuneet? Olemmeko löytäneet parhaat väitöstyöntekijät Suomesta ja maailmalta tekemään vaikuttavaa tutkimusta, vai olisiko aika miettiä mihin meidän tulisi kohdentaa panoksemme? Vaikuttavuus ja rahoitus Valmistelin esitystä korkeakoulujen tulevaisuudesta. Tässä työssä opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) mainio tietokanta vipunen.fi kaikille…
Read more

Keskusteluissa korkeakoulujen (jatkossa yliopistot ja korkeakoulut) kollegojen kanssa tulevaisuudesta tiivistyi ajatukset nelikenttään. Siinä toisena akselina on markkinavetoisuus-valtiojohtoisuus ja toisena yhteistyö-hajaantuminen. Tässä kirjoituksessa tarkastelen tilannetta ainoastaan opetuksen näkökulmasta. Valtiojohtoisuudella tarkoitetaan ohjausmekanismia, jossa lain, asetusten ja säädösten kautta ohjataan korkeakoulujen toimintaa. Tässä mekanismissa esimerkiksi säädellään kriteeristöä uusien koulutusvastuiden tai rahoituskelpoisuuksien kautta. Markkinavetoisuudella tarkoitetaan tässä kysyntäpohjaista kehittämistä, jossa regulaation…
Read more

Oma polkuni on liikkunut akateemisen ja elinkeinoelämän rajapinnassa. Kipinä yrittäjyyteen syttyi aikaisin, jo peruskoulussa. Väitöskirja ja myöhemmin kauppatieteen tutkinto antoi hyvän pohjan työskennellä teollisuudessa, jonka oppeja on ollut hyvä tuoda takaisin yliopistoon ja myöhemmin nykyiseen työhöni ammattikorkeakouluissa. Kiitollinen saan olla sille, että opintojeni aikaan sain löytää rauhassa oman polkuni, vaikka se väitöksen jälkeen veikin pois…
Read more

Juttelin kollega Jaakon kanssa syvällisiä. Hän kysyi mitä ajattelen tekoälyn käytöstä lunttaamiseen.  Otimme vuonna 2018 käyttöön tekoälymallien luomiseen hyvin soveltuvan supertietokoneen. Vihkiäisissä pianisti esitti generatiivisella tekoälymallilla koneen tuottaman ”Beethovenin” uuden pianokappaleen. Se perustui tietynlaiseen kielimalliin, johon kirjoitetun kielen asemasta oli syötetty Beethovenin tuotanto. Ulos tuli nuotinnos, joka kuulosti oikealta, mutta oli pohjimmiltaan ohjattua satunnaisuutta. Sanomamme…
Read more

Kun olin päättänyt väitellä, oli edessä opintojeni kokoaminen tutkinnoksi. Tämä tapahtui aikana, jolloin oli mahdollista etsiä omaa polkua nykyistä paljon pidempään. Oli suorittanut noin 300 opintoviikkoa sekalaisia opintoja niin pääaineitteni fysiikan ja teoreettisen fysiikan, kuin yleisemmin kiinnostaneiden tietotekniikan ja tähtitieteen aloilta. Tutkintoon vaadittiin laudatur, cumlaudeapprobatur ja approbatur kokonaisuudet. Siispä ensimmäinen fysikkasta, toinen teoreettisesta fysiikasta ja…
Read more